sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Heränneen käytännön elämää

Kun maailmalle herkistyy, elämä alkaa helposti hakea uusia uomia toiminnan tasollakin. Osa on jättänyt jopa työnsä todetessaan alansa palvelevan vääriä arvoja tai vähintäänkin orjuuttavan oravanpyörään, joka vie voimat omalta elämältä. Mieliala- ja masennuslääkkeiden avulla jo paljolti toimiva työelämä kertoo karua kieltään yhteiskunnastamme.

Itse olen työelämässä mukana, koska se antaa enemmän kuin ottaa ja pystyn allekirjoittamaan työni merkityksen. Huh heijaa jos olisin "herännyt" sijoitusneuvojana tähän maailmaan. En ole onneksi tukenut pankkirismia ja rahan valhetta ottamalla velkaa ja suhteellisen huonosti kapitalismin kulutustavoitteitakaan kirpputori- ja laatua hankkivana ihmisenä.

Televisio- kaikkien aikojen ajattelun ja toiminnan lamautin ja vääristäjä, on menettänyt sen viimeisenkin uskottavuutensa ja koristaa pölyttyneenä pöytää. Mikro-syöpäkojeen tarkoitus on löytää pikaulostie huushollistani ja viimeistenkin sairasteollisuuden lääkkeiden puhtaan ruoan tieltä.

Pitkälle prosessoidut, myrkyillä ja lisäaineilla kyllästetyt tuotteet jäävät kauppaan ja vain pieni prosentti näyttäytyy syömäkelpoisena ruokakaupassa. Onneksi energiajuomat tai aspartaami evät ole ikinä löytäneet suuhuni; ne huusivat "valhetta" jo tullessaan kauppoihin. Taivaalta  kemikaalivanoin satava alumiini alkoi riittämään eikä ollut enää dödöön tervetullut. Kemikaalielämä tuli koettua eikä ollut elämisen arvoista. Riisuessaan kaiken entisen fluorihammastahnasta lähtien, huomaa, kuinka myrkkyjen ympäröimä ja aivopesty on ollutkaan noudattamaan fyysiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin, sairauksiin ja pahimmillaan syöpään kulminoituvaa elämäntapaa.

Politiikkaa eli pitkälti nukketeatteria seuraa taas huolestuneisuuden sävyttämällä hirtehishuumorilla. Valtamediaa katsoo niin kirkkain lasein, että propaganda häikäisee silmiä. On kuitenkin mielenkiintoista olla tavallaan ns. asioiden yläpuolella ja seurata, miten asioita ilmaistaan ja tuodaan kansalle mussutettavaksi.

Mutta minähän pureksin mahdollisimman puhdasta ruokaa ja yritän muutenkin ehkäistä elintavoillani sairauksia tässä muuten elolliselle epäkiitollisessa ympäristössä. Aion olla mahdollisimman epäkiitollinen kuluttaja ja kansalainen Koneiston mieleen. Lisäksi olisi tarkoitus herättää väkeä Ruususen unistaan. Siinä lienee riittävästi yhden pienen ihmisen elämään. 

Syökää porkkanaa, älkää Mäkin pinkkiä limaa ;)!         








5 kommenttia:

  1. Ollaampa sita niin erilaisia :D

    VastaaPoista
  2. Jokaisella on oma tapansa herätellä ihmisiä.

    Itse olen kokenut vuosien myötä kaikkein parhaaksi sen, kuinka elää vain tavallaan rohkeasti, siitä sen isompaa numeroa tekemättä ja ilman sen ihmeempää kiihkoa, alkaakin yllättäen löytymään lähiympäristöstä orastavaa kiinnostusta ja mielenkiintoa sitä kohtaan. Se alkaa pienistä asioista: viekin töihin niiden kahvipullien ja muiden makeiden tilalle hedelmiä, terveellisiä leipomuksia, pähkinöitä, erilaisia siemeniä, etc. Jokaisen rajoja on hyvä siitä huolimatta kunnioittaa, eikä tällä tavalla tule niitä rikkoneeksi. Samaten, kun vie työpaikalle omia eväitä ja terveysjuomia, herää kollegoiden kiinnostus ihmettelyllä:"Mitä ihmeen vihreää nestettä sinulla siinä pullossa on?" Keskustelu lähtee käyntiin siitä ja mikä parasta, heidän itsensä halusta. Se onkin ensisijaisen tärkeää. Ihmiset eivät ota vastaan reaalielämässä paasaavaa puhetta, vaikka tarkoitus hyvä olisikin. Muutos lähtee käyntiin vasta silloin, kun kaikki lähtee ihmisestä itsestään alkuun. Silti se tarvitsee siihen jonkin sysäyksen ja silloin me "heränneet" olemme siinä avainasemassa. Annamme heille jotain, mitä laittaa korvan taakse ja ottaa sieltä heille sopivana ja oikeana hetkenä käyttöön myös käytännön elämässä.

    Esitin vain yhden näkökulman lähestyä asiaa, enkä koe omaa tapaani ainoana oikeana. Se vain on sopinut minulle. Tosin olen sortunut siihen paasaamiseenkin mm. silloin, kun sikainfluenssasta aikoinaan alettiin kohista :).

    VastaaPoista
  3. On hyvä, että toisinajattelijat tulevat kaapista ulos. Suomessakin on paljon eri aktivisti-ryhmiä. Näistä ehkä näkyvin on Suomen Attac – organisaatio.

    Esteenä tehokkaalle toiminnalle globaalia harvainvaltaa vastaan on kuitenkin se, että eri aktivistien ja eliitin valtaa vastustavien ryhmien välillä ei ole yhtenäisyyttä. Monet aktivistien organisaatiot takertuvat epäolennaisuuksiin.

    Ihmisten tulisi herätä toimimaan oligarkioita vastaan, vaikka sitten kansalaistottelemattomuuden välityksellä.

    Mädäntyneen hallintorakenteen rinnalle tulisi luoda osuuskuntia, joiden talous perustuisi tasapuoliseen hyötyyn, eikä riistokapitalismin välistä vetämiseen. Tällaisissa olosuhteissa olisi ehkä mahdollista synnyttää humanitääristä pankkitoimintaa, ekologista elintarvikkeiden tuotantoa, tervettä koulutusta jne.
    Mutta ensin täytyy saada myrkkylennoista vastuussa olevat oikeuteen ja korruptiopankki aikaiseksi.

    VastaaPoista
  4. asia tekstiä! t.ryyni

    VastaaPoista
  5. Mitähän toisinajattelevaa on Attacissa?

    VastaaPoista